Lupasin aiemmin kertoa käynnistäni selvännäkijällä/meediolla. Harkitsen pian jo uutta käyntiä tuon ihanan naisen luona, mutta ehkä ensin kerron ensimmäisestä istunnostamme. Kävin hänen luonaan heinäkuun alussa. Minulla oli jo pidemmän aikaa ollut tunne, että minun tarvitsee käydä selvännäkijällä. Löysin naisen yhteystiedot Sielun Peili-lehdestä ja heti kun näin ilmoituksen, tiesin löytäneeni etsimäni. Jotenkin sen vain tietää . Soitin ja sovin tapaamisen. Lupaavaa oli jo sekin, ettei nainen pyytänyt suurta maksua (30€) eikä hänellä ollut aikarajaa.. "asiakkaat ovat juuri sen aikaa, kunnes tuntevat saavansa mitä hakevat" hän sanoi. Pulssi löi toistasataa, kun astelin Espoolaisen kerrostalon rappukäytävään ja pimpotin ovikelloa. Päästyäni sisään, huomasin jännitykseni katoavan. Asetuimme huoneeseen, jossa huomioni kiinnittyi hetkeksi erilaisiin kristalleihin ja enkelifiguureihin (en silloin vielä ymmärtänyt täysin niiden merkitystä). Aloitettuaan 'lukemisen', nainen kysyi ensin olenko töissä sairaalassa? Monttu auki vastasin "kyllä". Hän näki alusastioita ja muuta sairaalaan liittyvää tavaraa ja käytäviä. Sitten luoksemme alkoi tulla henkiä. Niitä oli tulossa MONTA. Ensimmäinen, jonka kanssa puhuimme, oli edesmennyt mummini. Hän tuli luokseni suurella rakkaudella..jopa niin voimakkaalla, että selvännäkijäkin meni aivan kananlihalle. 'Juttelimme' hetken mummini kanssa ja hän mm. kehotti minua vielä jatkamaan opintojani (juuri niinkuin olen suunnitellut) ja opiskelemaan kieliä..niistä hyötyisin kuulemma tulevaisuudessa . Hän kehotti paljon kaikkea muutakin, mutta minun on vaikea enää muistaa yksityiskohtia. Asiat pulpahtavat silloin tällöin yksitellen mieleen. Mummini kertoi olevansa auttajani ja olevan aina tukenani. Seuraavaksi luoksemme tuli mieheni mummo, joka oli kuollut vain 1,5kk aiemmin. Selvännäkijä ei meinannut kuulla hänen ääntään kunnolla. Se oli vielä heikko, sillä hän oli vasta siirtynyt henkimaailmaan. Pikaisesti hän kuitenkin tuli juttusille ja hän mm. kiitti minua ystävällisyydestäni häntä kohtaan ja antoi vielä viestin vietäväksi tyttärelleen (anopilleni). Monta henkeä oli tyrkyllä tulossa juttusilleni, mutta en tunnistanut sillä hetkellä heistä valtaosaa (otimme istuntoon vain ne, ketkä tunnistin). Viimeiseksi luokseni tuli edesmennyt ukkini, jota en ole koskaan tavannut. Hän kuoli 60-luvulla (itse olen syntynyt 80-luvun alussa). Hän silitti päätäni ja sanoi minun olevan kovin väsynyt ja loman tarpeessa, mitä sillä hetkellä todella olinkin. Rakas kuopukseni on valvottanut aikalailla ja välillä (vieläkin) olen ollut niin väsynyt, että tekisi mieli vain itkeä (ja nukkua!!). Ukki kehoitti minua lepäämään ja ottamaan aikaa itselleni. Hän käski myös mm. laulamaan , se on kuulemma kauneinta musiikkia ja minä kun en yhtään ole varma kyvyistäni!! Lisäksi hän sanoi käsissäni olevan uskomattoman paljon jotain 'erityistä' taitoa. Tiedän, että olen kätevä käsistäni, mutta en ehkä ole arvostanut sitä puolta itsessäni.

Istunnon aikana sain myös tietää yhden entisistä elämistäni (epäilen minulla olevan niitä monta ja selvittelen niitä vähitellen). Olen ollut luostarissa parantajana jossain päin keski-Eurooppaa. Muurien sisällä minun on ollut hyvä olla ja elämä on ollut rauhallista ja ihanaa. Tämä heijastuu nykyiseen inkarnaatiooni siten, että kovin helposti saatan luoda muurin ympärilleni, enkä päästä oikeasti lähelleni ketään. Olen kyllä sosiaalinen ja helposti lähestyttävä, mutta harvoja ihmisiä päästän todella lähelleni. Kuten eräässä aiemmassa kirjoituksessani kerroin, on myös suhtautumiseni maalliseen omaisuuteen ristiriitainen, mikä juontanee juurensa tuosta luostarissa eletystä elämästä.

Istunnon lopuksi 'ennustimme' vielä korteista: sekä ns.tavis pelikorteista ja enkelikorteista. Myöhemmin ostin myös itselleni nuo kyseiset enkelikortit ja kysyn niiden avulla enkeleiltä neuvoa, sekä toisinaan myös katson ystävieni ja perheenjäsenteni puolesta . Ennen lähtöäni juttelimme vielä henkimaailman asioista ja nainen kertoi minulle enkeleistä ja henkioppaista. Hän kehotti minua lukemaan kirjan 'Enkeleitä hiuksissani'. Luettuani kirjan pari viikkoa tapaamisemme jälkeen, olin myyty!!! Sen jälkeen uskoni enkeleihin on vain vahvistunut ja tiedän olevani peruuttamattomasti 'hurahtanut' siis positiivisessa mielessä!!!

-Tikru