Tervehdys!
Paljon ovat taas asiat edenneet. Pieniä ja suuria muutoksia, avautumista monella eri tasolla.... Sisimpäni kohtaamista, pelkojen hoitamista jne. Elämme mielenkiintoisia aikoja wink.
Yritän muistella viime aikaisia tapahtumia, mutta monet 'pienet' sattumukset ja edistysaskeleet jäävät unholaan, jos niitä ei heti tänne kirjoita.
Energiahoidoissa olen taas selvitellyt menneiden elämien kulkua ja poistanut vanhoja energioita (ja traumoja) solumuististani. Eräs suuren luokan pelko, jota olen mukanani kantanut, liittyy autoihin. Olen jostain kumman syystä pelännyt koko elämäni jalankulkijana ollessani, että jään itse auton alle TAI jollekin läheiselleni kävisi niin frown. Tämä pelko on todenteolla hallinnut minua, joten sen hoitaminen vaikutti minuun syvästi. Hoito kulki tietysti omaa rataansa ja minua kiehtoi kummasti, minkälainen on ollut edellinen elämäni juuri ennen nykyistä inkarnaatiotani. Kysyin sitten henkimaailmalta johdattelevan kysymyksen..Tiedän siis eläneeni toisen maailmansodan aikana Saksassa sairaanhoitajana. Kysyin kuolinko sodassa vai sen jälkeen. "Selvisit sodasta, mutta siirryit henkimaailmaan hieman sen jälkeen.." minulle vastattiin. Ahaa..selväse, jatkoin: -no olin siis muutaman vuosikymmenen siellä 'yläkerrassa' ja synnyin sitten nykyiseen olomuotooni..(?). "Ei aivan" minulle vastattiin.. "Sielusi on halunnut inkarnoitua tiuhaan, siinä välissä oli vielä yksi elämä, mutta siinä elämässä kuolit noin 6-vuotiaana" . Ohhoh! Päässäni alkoi tietysti heti raksuttaa, että mikähän mahtoi olla syynä?! Ja taas tieto iski kuin salama kirkkaalta taivaalta: minähän jäin auton alle crying. Siinä syy, miksi olen koko ikäni pelännyt, että jollekin läheisistäni kävisi niin. Se olenkin ollut minä itse, jolle niin on tapahtunut! Kah, taas loksahti palapelin pala paikoilleen. Samaan aikaan oivallukseni kanssa aloin tuntea kovaa painetta päässäni. Tiesin heti, että olin loukannut pääni pahasti onnettomuudessa. Kerroin tuntemuksistani ja oppaat vahvistivat tiedon, olin menehtynyt liki välittömästi. Nyt seuraa lisää paljastuksia, joita voi olla äärimmäisen vaikea ymmärtää. Jos tieto menee yli hilseen, niin tunnustan, että menee myös minulla laugh. Usein, kun ihminen kuolee tapaturmaisesti tai äkillisesti, saattaa (osa) hänestä jäädä niin sanottuun välitilaan. Henki irtautuu siis ruumiista, mutta ei välttämättä ymmärrä olevansa 'kuollut'. Näitä henkiä olen itsekin viime aikoina päästänyt ja ohjannut Valoon. Myös tämä pieni poika (eli osa minua) oli jäänyt tuohon välitilaan ja yhdessä kävimme energiahoitajani kanssa vapauttamassa hänet tuosta välitilasta. Osa minun energioistani oli siis irrallaan minusta, mutta nyt saimme ne palautettua takaisin. Jos tätä asiaa on vaikea ymmärtää niin älkää välittäkö, en tajua sitä oikein itsekään.. mutta kaikkea ei aina tarvitse eikä pysty ymmärtämään, ainakaan niin kauan kuin elämme näissä fyysisissä kehoissamme ja ihmismielen rajoittamassa tietoisuudessa. Henkimaailmasta käsin kaikki näyttää toiselta..
Jos joku lukijoistani osaa selittää tätä asiaa ymmärrettävämmin, niin pyydän rohkeasti kommentoimaan!
Näin siis sain tietää edellisen elämäni. Aikaisemmin en ehkä olisi pystynyt tätä tietoa käsittelemään, mutta nyt olen avautunut itsekin tarpeeksi, joten se voitiin minulle 'paljastaa'. Vaikka tosiasiassahan oivalsin kaiken itse, yläkerta vain vahvisti kaiken todeksi blush.
Kerroin äsken itsekin ohjanneeni henkiä Valoon. Mistä tiedän tämän todeksi? Noh, minä vain tiedän! En pysty asiaa todistamaan (fyysisesti) kenellekään, eikä minun edes tarvitse. Muutamat näistä hengistä ovat tulleet mukaani esim. kyläreissulta ja yhtäkkiä vain tiedän, että vieressäni seisoo joku. Tunnen energian lähelläni (henget ovat energiaa ilman fyysistä kehoa). Sitten keskityn ja otan telepaattisen tai joskus ihan puheyhteyden häneen. Sanon vain, että ei sinun täällä kuulu olla! Mene Valoon ja rakkauteen, siellä ovat enkelit ja sukulaiset vastassa! Sitten pyydän paikalle Valon ja rakkauden sekä taivaalliset auttajat Luojan korkeimmasta lähteestä.. ja tämän jälkeen päässäni humisee vain 'kiitos kiitos kiitos' ja valtaisa kiitollisuuden energia täyttää kaiken. Tämä on vain minulle opetettu tapa auttaa näitä jumiutuneita henkiä.. eikä ole olemassa yhtä tai oikeaa tapaa smiley. Tärkeintä on, ettei menetä heille omaa voimaansa.
Nyt on pakko mennä nukkumaan.. yritän ehtiä huomenna kirjoittamaan lisää, sillä tässä vasta murto-osa kuulumisistani. Asiaa on vaikka kuinka paljon!!

-Tikru