Wow!! Olen lähes sanaton . Yritän kuitenkin saada jotain kerrotuksi.

Olin tänään energiahoidossa (intuitiivisella parantajalla). Tunsin hoidon alkaneen jo muutama päivä sitten. Sain viikonloppuna niin ihmeellisiä tuntemuksia: tunsin itseni lähes sairaaksi..olo oli kuumeinen, mutta ruumiinlämpöni oli normaali. Oli päänsärkyä, oksettavaa oloa jne. Kovasti kuonaa pyrkii minusta ulos. Viime yö oli taas katkonainen ja jälleen jouduin silmätysten oman vihantunteeni kanssa. Suorastaan pelottavaa, kuinka väsyneenä kaikki tuntuu lamaavalta ja koko elämä kaatuu niskaan. Heti energiahoidon alkaessa kysyin ensimmäiseksi tuosta vihasta, että miksi tunne on niin voimakas? Minulle vastattiin, että jotta voin tuntea suurta rakkautta, täytyy minun ensin kokea myös niitä epämiellyttäviä tunteita. Tämä kaikki on osa opetustani. Se on osa elämää. Minun tulee vain kohdistaa se muuhun kuin ihmisiin: lyödä tyynyä, lähteä lenkille...

Hoidon alkaessa paikalle tulivat ensimmäisiksi Arkkienkeli Mikael sekä Arkkienkeli Zadkiel. Jälkimmäinen 'polttaa' minusta pois kaiken sen vihan ja kielteisyyden tehden tilaa rakkaudelle, hyväksynnälle ja armolle. Suojelusenkelini muistutteli jälleen ettei hänellä ole tarpeeksi hommia . Minun täytyykin työllistää häntä tästä lähin enemmän..suojelusenkeleillä ei ole burn-outista pelkoa!! Tehkääpäs jokainen samoin . Sain tietää taas hurjia kokemuksia edellisistä elämistäni ja hoidimme kaikki niihin liittyvät ongelmat ja energiat Valoon. Makasin hoitopedillä ja tunsin todella voimakkaasti, kuinka Valo täytti jokaisen soluni. Tunnetta on todella vaikea kuvailla, se täytyy tuntea itse! Tuo tunne oli kuitenkin eräänlainen muistutus minulle Kodista. Se tuntui selittämättömällä tavalla tutulta...ja kovin...lempeältä, leijuvalta.. . Tiedän, että kun joskus jätän fyysisen kehoni, saan tuntea tuon tunteen vielä huomattavasti voimakkaammin. Sain aavistuksen siitä, miltä ns. kuolemanrajakokemus voisi ehkä tuntua. Oletan.

Kysyin taas monta kysymystä henkioppailtani. Jos en tältä istumalta muista kaikkea niin kerron myöhemmin lisää. Ensinnäkin kysyin keitä he ovat? Tähän minulle vastattiin 'enkö todella tunnista heitä?' Hävetti tunnustaa etten saanut selkoa. Tässä vaiheessa todella aloin itsekin nähdä huoneen toisesta päästä tulvivaa Valoa! En nähnyt muuta kuin Valoa, mutta tunsin heidän läsnäolon selvästi. En tosin uskaltanut kohottaa katsettani kohti Valoa, jottei näky 'särkyisi'. Pelkäsin, että kadottaisin näyn. Lopulta hoitaja paljasti oppaiden ulkonäköä. Yksi oppaistani on intiaani. Hän on ollut pitkään oppaani, mutta poistunut välillä luotani ja tullut taas takaisin. Lisäksi minulla on oppaanani aasialaisen näköinen pariskunta: mies ja nainen, tasapainottamassa yin ja yang energioitani ja elämääni. Kysyin hevosista. Olen ala-asteikäisenä käynyt ratsastamassa ja myöhemminkin satunnaisesti. Nähdessäni hevosia sydämmeni sykähtää ja tunnen suurta kunnioitusta. Upeita eläimiä! Eikä sattumaa..yksi voimaeläimeni on valkoinen hevonen! Teini-iässä minulla oli vaihe, että piirtelin paljon. Erityisesti piirtelin hevosia. Kuvittelin aina omistavani valkoisen hevosen (!!). Tämä todisti jälleen, kuinka jostain mielen syövereistä tulvii meille tietoa, jolla on syvempää merkitystä, mutta emme vain aina ymmärrä mistä kaikki tulee. Jälkeenpäin en voi kuin hämmästellä! Minulle kerrottiin, että monessa aiemmassa elämässäni olen ollut hevosten kanssa tiiviisti tekemisissä, joten sieltäkin tämä kiinnostus kumpuaa. Voin yrittää skannata tänne jonkun vanhoista piirrustuksistani jos löydän .

Olen viime aikoina pohtinut paljonkin mahdollista elämäntehtävääni. Muutamille läheisilleni olen paljastanut epäilyitäni. Koska tähän asti olen vain epäillyt mihin mahdollinen suurempi tehtäväni (pienempiä on tietysti lukuisia!) voisi liittyä, en ole uskaltanut tänne sitä laittaa. Nyt sain kuitenkin vahvistuksen epäilyilleni ja ymmärrän kuinka hitaasti ja varmasti olen koko ajan mennyt sitä kohti. Tehtävän tarkempaa luonnetta en vielä tiedä, eikä minun tietenkään tarvitsekaan, mutta suunta on selvä! Sanoin tuntevani olevani pioneeri monellakin tapaa sekä pienessä että suuressakin mittakaavassa koskien kaikkea tätä henkisyyttä. Ja kyllä, olen todellakin pioneeri ja valinnut suuret saappaat. Kuinka suuret, sitä en (onneksi) tiedä . Minua kuitenkin rauhoiteltiin, että täytän nuo saappaat varmasti ja kykenen olemaan osa isompaa muutosta yhteiskunnassa omalla tavallani. Täytyy muistaa, ettei kenenkään tarvitse tehdä yksin näitä asioita, vaan luoksemme tuodaan kaikki tilanteet ja auttajat, joita pyydämme ja joita tarvitsemme.

Mutta mihin tehtäväni liittyy ? Se liittyy länsimaiseen lääketieteeseen ja sen muuttamiseksi henkisempään suuntaan. Juttu on nähkääs sillä tavalla, että se on nykyisin kovin kylmää ja kovaa. Potilaat on unohdettu ja hoito keskittyy usein vain sairauden ja oireiden poistamiseen. Ihminen usein unohdetaan. Myös ihmisen oma vastuu terveydestä jää taka-alalle. Helposti lykätään vain pilleripurkki kouraan ja passitetaan kotiin potemaan. Vähäisiä resursseja ei tuhlailla ja kaikesta säästetään...joskus jopa ihmishenkien kustannuksella. Lääketiede on kuitenkin kehittynyt niin pitkälle ja törmännyt lukuisiin eettisiin ongelmiin, jotka kaikki olisi ratkottavissa, jos ihmiset saisivat syvempää ymmärrystä ja tietoisuutta. Ajatellaan vaikka kauhuskenaario: läheisesi makaa 'tiedottomassa' tilassa teho-osastolla. Lääkäreillä ei ole mitään ennustetta hänen tilastaan ja kaikki ovat huolissaan ja peloissaan. Kukaan ei tiedä kuuleeko hän puhetta. Tuohon ihmiseen on kuitenkin mahdollista saada yhteys! Hänen sieluunsa voidaan saada yhteys kutsumalla paikalle tarpeeksi selvänäköinen ihminen. Hän voi kysyä potilaalta, haluaako tämä jatkaa elämää vai onko hänen aikansa lähteä. Sielu kyllä tietää onko aika mennä Valoon vai palata takaisin fyysiseen kehoon..tai jos ei tiedä niin paikalle voi pyytää henkimaailman auttajia opastamaan sielua valinnoissa. Eikö kuulostakin helpottavalta!? Minusta ainakin...!

Ja täytyy muistaa, että kaikki sairaudet alkavat aina ensin energiatasolla. Kaikki sairaudet näkyvät ensin aurassamme ennenkuin ilmenevät fyysisessä kehossa. Ei koskaan pitäisi hoitaa pelkkää sairautta tai sen oiretta, vaan aina tulisi hoitaa myös ihmistä energiatasolla. Sairaus voi hetkellisesti poistua fyysisestä kehosta, mutta jos se jää energiatasolla kenttäämme, se palaa aivan varmasti takaisin!

Koska olen jo hetken tehnyt hoitotyötä ja työskentelen sairaalassa, olen nähnyt paljon erilaisia potilaita, hoitajia ja lääkäreitä. Hoitohenkilökunnan tekninen osaaminen on kyllä huipussaan, mutta kiireessä monilta unohtuu minkä takia työtä tehdään . Potilaat koetaan riesana ja omaiset riippakivinä. Surullista. En väitä, että kaikkialla näin on, mutta liian monessa paikassa kuitenkin. Monet tekevät kutsumusammattiaan kovan paineenalaisena ja väsyvät kiireen keskellä. Tähän kaikkeen voidaan luoda muutos. Muutoksen täytyy alkaa pienistä asioista. Ihmisten täytyy jälleen löytää yhteys omaan sisimpään ja ottaa vastuu tekemistään valinnoista (pienistä ja suurista). Kun mahdollisimman moni saa yhteyden omaan itseensä ja alkaa kuunnella sydäntään toteuttaakseen niitä todellisia haaveita, muutos näkyy pian konkreettisesti jokapäiväisessä elämässä. Ihmisarvo on palautettava jokaiselle yksilölle ja yhteisölle. Yhdistämällä henkisyyden länsimaiseen lääketieteeseen saataisiin ihmeitä aikaan ja paljon!! Väitän, että myös masennuksesta päästäisiin kokonaan eroon tässä maassa. Uskalias väite, mutta tiedän sen olevan totta..olenhan itsekin elävä esimerkki!!!!

Jatkan juttua myöhemmin. Rakkaat lapsukaiseni kaipaavat äidin huomiota .

Halauksia lukijoilleni!

-Tikru